Bändin tarina lyhyesti
Syntymä
Perintötekijät yhtyeen tarina sai alkunsa jo vuosituhannen vaihteessa, kun silloiset Pirkanmaan keinosiemenopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat herra Iso-Lieska sekä Professori Panu Kiima olivat iltalomillaan ilakoimassa Tampereen Lentävänniemen Pub Carlosissa. Juotuaan liikaa samppanjaa he molemmat kokivat yhtäaikaisen tarpeen poistua anniskeluravintolan saniteettitiloihin antamaan ylen wc-pöntön odottavaan reikään. Polvistuttuaan yhteisen ja ainoan istuimen ympärille kuin rukoushetkeen konsanaan, he molemmat kokivat yhtäaikaisen ilmestyksen. Nimittäin - niin uskomatonta kuin se onkin - kuului viemäriverkoston syvyydestä varsin selkeästi Jamppa Tuomisen Yritetään yhdessä vielä-niminen äänitaideteos. Laulun tauottua noin 21 sekunnin jälkeen alkoi tuo äskettäin ajasta ikuisuuteen siirtynyt tenori jutella Lieskalle ja Panulle rauhoittavalla äänellään viemäriverkoston syvyyksistä. Pojat keskustelivat mestarinsa kanssa noin 20 minuutin ajan, jonka jälkeen heidän loppuelämänsä päätehtävä oli selvä: Heidän tehtävänsä olisi välittää iskelmän ilosanomaa tuleville sukupolville. Se ei tapahtuisi kaikin tavoin aivan perinteisesti vaan muotokieli olisi pojille entuudestaan jopa iskelmääkin tutumpi. Mutta perinteistä ja menneiden iskelmäsukupolvien perinnöstä olisi todellakin kysymys ja pojista tulisi tekijöitä. Heistä tulisi perintötekijät. Kuvainnollisesti puhuen he riisuisivat Jampan keltaisen villaslipoverin ja pukisivat hänet mustaan nahkaan. He aikoivat rockata…
Ensimmäiset vuodet 1999-2022
Alku ei ollut helppo. Iso -Lieska kertoo, että roolijako oli kuitenkin selvä alusta saakka. Panu Kiiman kitarointi saisi täydennystä Lieskan kitarasta sekä urkuharmooneista. Perintötekijöihin tarvittiin siis vielä laulaja, basisti sekä rumpali. Vuosina 1999-2002 bändissä kävi kokeilemassa siipiensä kantavuutta yhteensä 48 laulajaa 23 basistia sekä 112 rumpalia. Heistä suurin osa sai brutaalit potkut, osa kuoli ja osa on julistettu kadonneiksi. Iso Lieska ei suostu puhumaan asiasta sen tarkemmin vaan toteaa tulleensa siihen tulokseen, että homma alkaisi, kun rumpali olisi löytynyt ja yhtyeelle saataisiin tarvittava rytmi. Niinpä hän päätti - turhauduttuaan noihin 112 aiempaan kolistelijaan - tehdä rumpalin ihan itse. Hän suoritti asian toteuttamiseksi pakollisen pikaisen yhdynnän erään suomussalmelaisen morsesähköttäjäksikin kouluttautuneen karjakon kanssa ja yhdeksän kuukautta myöhemmin kävi ryöstämässä rumpalinsa navetan vintillä sijainneesta kehdosta. Äpäräpoika sai nimekseen Pikku-Lieska ja hänen koulutuksensa alkoi heti. Seuraavan yhdeksäntoista vuoden ajan Pikku-Lieska soitti rumpuja 18-22 tuntia päivässä. "Hän ei puhu eikä lue. Hän vain soittaa rumpuja", sanoi Iso-Lieska ylpeyttä äänessään, kun oltiin vihdoin tilanteessa, jossa Perintötekijöille tehty rumpali oli saatu valmiiksi. Oli aika edetä…
Paha-Pete oli lupautunut basistin pestiin jo vuonna 1999 mutta hänen ehtonsa jo tuolloin oli, että rumpalin tulisi vastata hänen absoluuttisen upeaa basson soittoaan, jotta rytmiryhmä olisi täydellinen. Paha-Peteä ei kiinnostanut soitella epätäydellisesti. Kutsun käydessä hän tuli tarkastamaan Pikku-Lieskan soittokunnon. Puolen tunnin tarkastelun jälkeen hän sähkötti vaimolleen, ettei aio palata hoitamaan heidän käärmetarhaansa toistaiseksi, sillä velvollisuudet kutsuivat. Rytmiryhmä oli kasassa.
Kerrotaan, että Afrikan Norsunluurannikolla syntyneen Nintendo Veijalaisen ensiparkaisu sekoitti viidakon eläinten vuorokausirytmin, eikä se ole oikein vieläkään täysin palautunut. Tuo huumorintajuton ärhentelijä, joka on niittänyt mainetta niin taitolentäjänä kuin keihäänheittäjänä, vastasi Iso-Lieskan laatimaan lehti-ilmoitukseen, jossa etsittiin Perintötekijät-yhtyeelle frontmania, joka todella hallitsisi mm. alkoholin- sekä äänenkäyttönsä. Nintendo totesi itsekseen hallitsevansa kaikenlaisen käytön ja ilmoitti olevansa käytettävissä. Hänen ehtonsa oli, että yhtyeen toimintaan ei kuuluisi vitsailua ja että hänen ylläpitonsa kustannettaisiin kuukausittaisen 4000 euron käteen jäävän käyttörahan lisäksi. Lisäksi hän ilmoitti, ettei aio itse kustantaa vaatetustaan ja ettei suostuisi yöpymään alle 3,5 tähden hotelleissa. Kuultuaan hänen äänenavauksensa riihimäkeläisen R-kioskin kassalla yhtye päätti yksimielisesti suostua hänen vaatimuksiinsa. Perintötekijät oli kasassa.
Nyt olemme tilanteessa, jossa tämä jokaisen pienenkin yksityiskohdan timanttiseksi hionut ryhmä on valmis. Muun muassa Jamppa Tuomisen, Erkki Junkkarisen, Kake Randelinin, Rainer Frimanin ja jopa Finlandersin hitit ovat päässeet arvoiseensa ja kunnioittavaan käsittelyyn, ja lopputulos on kuultavinanne aivan pian. Suomen Tasavallan itsenäisyyspäivänä julkaistiin ensisingle "Kappale kauneinta suomea". Yhtye iskee lujaa suomalaiseen näivettyneeseen musiikkikenttään. Menneenä kesänä festivaaleilla raikasi pitkästä aikaa mm. kappaleet: Sinä iltana tähdet, Kuumat kyyneleet, Lämmin hellä pehmoinen sekä monet muut tutut hitit Perintötekijät-käsittelyn läpikäyneinä. Syksyllä/talvella 2024 yhtye tekee vielä ainakin viisi keikkaa. Samaan aikaan yhtyeen keikkamyyjä Pontius Laine myy vuoden 2025 tavoitteeksi asetettua kolmeakymmentä keikkaa. Myös uusia julkaisuja tulee vielä tänä vuonna ainakin kaksi. Nähdään keikoilla!